Miksi yhteiskuntasopimus kaatui?

30.8.2015

SAK vastaa näin:

Syksy käynnistyi juuri niin vauhdikkaasti, kuin ennusmerkit antoi odottaa. Hallitus antoi pääministerin johdolla työmarkkinaosapuolille poikkeuksellisen tiukat askelmerkit ja odotukset ”tuottavuusloikan” aikaansaamiseksi. Askelmerkit, jotka ay-liikkeen näkökulmasta oli kuin suoraan työnantajapuolen päiväunista. Perjantaihin, 21.8. mennessä olisi pitänyt olla selvillä, mistä neuvotellaan, millä aikataululla ja millä tavoitteilla. Sopimusneuvotteluille ei löytynyt yhteistä agendaa. Toivottavasti alla olevista faktoista on tukea keskusteluihin, joita paikallisesti käydään.  

 

Miksi siis yhteiskuntasopimuksen asialistasta ei päästy yhteisymmärrykseen?

Sopimukselle asetetut tavoitteet eivät yksinkertaisesti olleet tasapainossa. Palkansaajat olisivat joutuneet yksipuolisesti yhteiskuntasopimuksen maksajiksi. EK:n esittämät tavoitteet työntekijöiden palkkojen alentamisesta ja työajan pidentämisestä, lomarahojen leikkauksista ja pekkaspäivistä luopumisesta eivät johda kilpailukyvyn parantamiseen. Suomen kilpailukyky- ja kasvuongelman perimmäinen syys ei ole työajoissa tai palkoissa, vaan ongelmat juontuvat mm heikentyneeseen työn tuottavuuteen, investointien vähäisyyteen ja puutteelliseen uudistumiskykyyn.

 

On siis kysytty, eikö SAK siis ole valmis parantamaan Suomen kilpailukykyä?

On toki ja sitä ay-liike on tehnyt, myös viime vuosien aikana. Työmarkkinajärjestöt ovat kuluneen viiden vuoden aikana tehneet jo useita suuria, työntekijöille erittäin vaikeita, Suomen kilpailukykyä vahvistavia sopimuksia: raamisopimuksen, työurasopimuksen, eläkeratkaisun ja työllisyys- ja kasvusopimuksen. Yksistään työllisyys- ja kasvusopimus parantaa kilpailukykyämme Saksaan nähden kolmella prosenttiyksiköllä. Eläkeratkaisu puolestaan pienensi kestävyysvajetta runsaan prosenttiyksikön. AY-liikkeellä on näyttöjä – nyt olisi muiden vuoro.

 

SAK esitti selvitysmies Juhani Saloniukselle runsaasti erilaisia keinoja, joilla kilpailukykyä voidaan parantaa ja Suomen talous kääntää kasvuun. SAK:n keskeiset välineet olivat työn tuottavuuden ja työelämän hyvinvoinnin vahvistaminen sekä maltillinen palkkapolitiikka.

 

SAK:n näkemys on, että Suomen talous saadaan nousuun ja työllisyys kohenemaan parantamalla työn tuottavuutta ja työntekijöiden hyvinvointia. Maltilliset palkkaratkaisut ovat osa työkalupakkia, jolla kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihimme voidaan jatkossakin parantaa. Työn tuottavuutta voidaan parantaa mm joustavilla työaikajärjestelyillä, työtapoja kehittämällä ja paremmalla johtamisella. Panostaminen koulutukseen ja työntekijöiden osaamiseen, innovaatioiden edistäminen ja teknologian täysimääräinen hyödyntäminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla työn tuottavuus tutkitusti paranee. Keinovalikoimasta löytyy myös muita, kuin vain työntekijöitä kyykyttäviä ratkaisuja.

 

On suomalaisten etu, että palkansaaja- ja työnantajajärjestöt sekä maan hallitus kykenevät kehittämään työelämää ja siihen liittyvää lainsäädäntöä kolmikannassa yhdessä sopimalla. Sopimisen kulttuurista on pidettävä kiinni ja tähän työhön SAK on valmis jatkossakin. SAK on edelleen hyvin sitoutunut tavoittelemaan Suomeen lisää työllisyyttä, kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä etenkin, parempaa työelämää.

 

Vaikka yhteiskuntasopimusneuvottelut päättyivät, se ei välittömästi tuo vaikutuksia työmarkkinoihin. TES:it ja sovitut palkat ovat voimassa vuoden 2016 loppupuolelle asti, joten niistä olisi joka tapauksessa sovittu vasta ensi syksynä.

 

Vaikka yhteistä näkemystä ei syntynyt, eikä varsinaiseen neuvotteluprosessiin poikkeuksellisesti päästy, ei ay-liikkeellä ole syytä häpeään tai itseruoskintaan. On kuitenkin melko todennäköistä, että ns ”Musta Pekka” yritetään pelata etenkin SAK:n käteen – siksikin on tärkeää, että te, paikallistasolla toimivat aktiivit olette tietoisia siitä, mitä tapahtui ja miksi. Median vyöryttämä kuva ”ahneesta, omaa etuaan ajavasta ja vain itseään ajattelevasta ay-liikkeestä” on vähintään kummallinen – ay-liike tekee työtä palkansaajien, eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden hyväksi. Siis, suomalaisten hyväksi. Jos se on itsekästä työtä, ole ylpeästi itsekäs.